Thoreau ♥︎ RIP 16.12.2018
| 176cm korkea mustankirjava (sabino) trakehnerori, VH16-021-0258 syntynyt 30.10.2015  (ikä), kasv. Philippa McCoy, om. Lea H. (VRL-11523), Chelmsford kilpailee kouluratsastuksen porrastetuissa kilpailuissa tasolla Grand Prix |
 |
virtuaalihevonen / kuvat © Benny de Ruiter Stables -- luonne © omistaja
20.05.2017 kantakirjaustilaisuus: 19 + 18 + 17 + 18 = 72p. / KTK-II
Thoreau on harvinaisemman värityksensä isälinjastaan perinyt rauhanomainen englantilaisherra. Laumassa Rapu katsoo muiden kinastelua ja temmellystä sivusta, mutta on saanut itselleen korkean paikan arvojärjestyksessä lauman ”viisaana vanhuksena” – vaikka ikä ei tähän statukseen ihan vielä natsaa. Ori on hyvin leppoisa kaveri, jota on helppo käsitellä. Sen kiinnostus maailman menoon herää yleensä vasta silloin, kun tammoja on näköpiirissä. Sittenkin se vain tyytyy hirnahtamaan niille kevyesti ilmoittaakseen olemassaolostaan.
Hoitaessa Rapu on helppo, mutta käy kaikki mahdolliset vaatekappaleet läpi herkkujen varalta. Jos niitä ei löydy, voi olla varma, että ori käy kaikki keinot läpi saadakseen sellaisia. Hermostuessaan se saattaa ottaa käyttöön myös karsinan oven potkimisen, johon auttaa enää vain kerjäämiseen myöntyminen tai ulos vieminen. Kengittäjän kanssa Rapu ei ole ongelmaksi asti, mutta se on vain hyvin laiska pitämään jalkojaan tarpeeksi kauan ylhäällä. Tilaisuuden tullen se saattaa myös ärsyttää kengittäjää nojaamalla tähän. Eläinlääkärin kanssa esiintyy usein sama oikku – pitkät toimenpiteet saavat orin tylsistymään, jolloin se voi keksiä vaikka mitä pientä kivaa.
Ratsuna Rapu on kuuliainen ja sopivan herkkä – joskus voi silti tuntua, ettei avut mene millään läpi. Ori tarvitseekin reippaat verryttelyt joka askellajissa, jotta alun tahmeus häipyy ja se pystyy toteuttamaan pyydetyt asiat täydellä kapasiteetilla. Yleisesti Rapu on rauhallinen ratsastettava, mutta jos sillä on energiaa, se saattaa innostua esimerkiksi laukanvaihdoista turhan paljon. Tällöin sitä saakin pidätellä ja rauhoitella ihan kunnolla. Esteillä Rapu on yllättävän ketterä, mutta ei kykene nopeisiin käännöksiin eikä sen laukka ole ihanteellinen esteille. Ori kyllä tykkää hypätä silloin tällöin, mutta liika on liikaa – kun puomit nousee, ori ärsyyntyy pienistäkin kolahduksista. Maastoon voi lähteä turvallisin mielin yksinkin. Rapu ei pelästy turhia, ja vaikka se innostuukin laukkapätkillä, tulee se aina pyydettäessä takaisin.
Hoitaessa Rapu on helppo, mutta käy kaikki mahdolliset vaatekappaleet läpi herkkujen varalta. Jos niitä ei löydy, voi olla varma, että ori käy kaikki keinot läpi saadakseen sellaisia. Hermostuessaan se saattaa ottaa käyttöön myös karsinan oven potkimisen, johon auttaa enää vain kerjäämiseen myöntyminen tai ulos vieminen. Kengittäjän kanssa Rapu ei ole ongelmaksi asti, mutta se on vain hyvin laiska pitämään jalkojaan tarpeeksi kauan ylhäällä. Tilaisuuden tullen se saattaa myös ärsyttää kengittäjää nojaamalla tähän. Eläinlääkärin kanssa esiintyy usein sama oikku – pitkät toimenpiteet saavat orin tylsistymään, jolloin se voi keksiä vaikka mitä pientä kivaa.
Ratsuna Rapu on kuuliainen ja sopivan herkkä – joskus voi silti tuntua, ettei avut mene millään läpi. Ori tarvitseekin reippaat verryttelyt joka askellajissa, jotta alun tahmeus häipyy ja se pystyy toteuttamaan pyydetyt asiat täydellä kapasiteetilla. Yleisesti Rapu on rauhallinen ratsastettava, mutta jos sillä on energiaa, se saattaa innostua esimerkiksi laukanvaihdoista turhan paljon. Tällöin sitä saakin pidätellä ja rauhoitella ihan kunnolla. Esteillä Rapu on yllättävän ketterä, mutta ei kykene nopeisiin käännöksiin eikä sen laukka ole ihanteellinen esteille. Ori kyllä tykkää hypätä silloin tällöin, mutta liika on liikaa – kun puomit nousee, ori ärsyyntyy pienistäkin kolahduksista. Maastoon voi lähteä turvallisin mielin yksinkin. Rapu ei pelästy turhia, ja vaikka se innostuukin laukkapätkillä, tulee se aina pyydettäessä takaisin.
| isä Warfare trakehner rn sabino 173cm |
ii. Rosegun trakehner rn sabino 168cm |
iii. Fragrance |
| iie. Rosebud | ie. Wanda trakehner mrn 163cm |
iei. Fitzroy |
| iee. Willow | ||
| emä Tabitha W trakehner m 171cm |
ei. Torres trakehner m 175cm |
eii. Redrock |
| eie. Tulsa | ee. Tammy W trakehner trn 165cm |
eei. Hudson |
| eee. Tamara |
| s. 10.07.2016 | trak-o. Chelmsford Algrim | emä Atlantika |
| s. 30.09.2016 | trak-t. Chelmsford Dorley | emä De Cloet |
| s. 01.10.2016 | trak-o. Ancalagon Chelm | emä Atlantika |
| s. 03.10.2016 | trak-o. Chelmsford Beorn | emä Bonheur |
| s. 25.11.2017 | trak-t. Chelmsford Tilby | emä Tahara |
KAHDEN POLVEN SUKUSELVITYS
 Isä WARFARE jatkaa jo pitkää, sabinoista trakehnereista muodostunutta englantilaista isälinjaa. Koko linja, Warfare mukaan lukien, periyttää herkästi rodulle harvinaista sabinogeeniä jälkeläisilleen. Ori on värityksellään kiinnittänyt monen huomion kilparadoilla, mutta sen isot, näyttävät liikkeet ovat varsinaisen kiinnostuksen. Tämä hienoliikkeinen ori ei kuitenkaan sijoittunut kansainvälisesti niin hyvin, kuin oli toivottu. Warfaren kilpaillessa muutaman kauden Ruotsissa, se kuitenkin keräsi itselleen useita sijoituksia ratsastajansa kanssa. Nykyään ori on jo takaisin Englannissa viettämässä eläkepäiviään. |
 Emä TABITHA W on hieman kookkaampi tamma vielä suuremmalla egolla. Toisin kuin jälkeläisensä, Tabitha on hankala käsitellä järkkymättömän tammamaisen luonteensa vuoksi. Kilpailupaikoilla on saattanut joskus huomata mustan tamman aiheuttavan kohtausta, eikä yhtään yllättäisi, vaikka se olisi ollut Tabitha. Huolimatta jääräpäisyydestään tamma on hyvin yhteistyökykyinen ratsastettavuus. Kilpailuissa se menestyi ihan mukavasti, vaikka ei kansainvälisiä kilpailuja Iso-Britannian ulkopuolelta kiertänyt ennen kilpailueläkkeelle siirtymistä.. |
| Isänisä ROSEGUN oli Iso-Britanniassa huimasti menestynyt kouluori. Maan sisällä mestaruuksista ja muista arvokisoista palkintosijoja niittänyt sabino ui myöhemmin myös kansainvälisille vesille. Muutaman vuoden jälkeen orille alkoi kertyä ruusukkeita myös muualta Euroopan maista. Luonteeltaan Rosegun oli itsepäinen kuin mikä, mutta ratsuna hyvin yhteistyöhaluinen. Jälkeläisilleen Rosegun periytti suurimmaksi osaksi lennokasta liikerataansa ja vahvaa laukkaa. Ori kuoli vanhuuteen Lontoossa 30-vuotiaana. Isänemä WANDA oli englantilainen tamma, joka melkein heti kilpailuikäisenä lähti suomalaiselle kouluratsastajalle. Menestyttyään kansallisissa, se siirtyi ratsastajansa kanssa kansainvälisiin kilpailuihin muutamaksi kaudeksi ennen takaisin Englantiin muuttoa. Kasvattajallaan Wanda sai muutamia jälkeläisiä, joille se periytti herkästi helppoa luonnetta ja seurallisuutta. Tamma oli itse hyvin helppo käsitellä ja ratsuna se oli yhteistyökykyinen antaen oman panoksensa sataprosenttisesti. Vanhuuteen tamma kuoli 24-vuotiaana. |
Emänisä TORRES oli harvinaisesta, brasilialaisesta isälinjasta syntynyt ori. Myös orin emä on syntynyt latinomaassa, Espanjassa. Englannissa jalostuskäytössä ollut ori löi kasvattajansa ällikällä, sillä ori nousi pinnalle englantilaisen ratsastajansa kanssa yltäessään kansainväliselle tasolle. Myös saksalaisessa jalostuksessa käytetyllä orilla on myös muutama ratsuponivarsa. Luonnetta Torresilta löytyi kylliksi - mikään helppo tapaus tämä hevonen ei ollut, ja ihan kuka tahansa ei sen kanssa pärjännyt. Emänemä TAMMY W oli ratsastajansa oma kasvattama hevonen. Ratsukko olikin kouluradoilla kaunis ja harmoninen näky, joka oli monien vuosien yhteistyön tulosta. Tammy menestyi nuoremmalla iällään paljon, ja varsinaiseen kilpahevosikään tullessaan se oli jo saavuttanut huippusijoja. Kasvattajalleen jäänyt tamma siirrettiinkin kisaeläkkeelle hyvin nuorena. Muutama jälkeläisensä on selvästi perinyt Tammyn ystävällisen luonteen - tamma oli hyvin ihmisrakas hevonen, joka käyttäytyi hyvin tilanteessa kuin tilanteessa. Tammy menehtyi 23-vuotiaana laitumella sattuneessa onnettomuudessa tulleeseen jalkavammaan. |
Kilpailumenestys
Virtuaaliset Show-Näyttelyt
05.02.2017 Micram Raceponies, tuomari: Sorel
4 + 4 + 4 + 4 + 3 + 3 + 4 + 3,5 + 4 + 4 = 37,5p. / RCH
05.02.2017 Micram Raceponies, tuomari: Sorel
4 + 4 + 4 + 4 + 3 + 3 + 4 + 3,5 + 4 + 4 = 37,5p. / RCH
Valmennukset
15.07.2016 Katin kouluvalmennus
Lea istui trakehnerorinsa selässä alkuverryttelyjä tehden. Tekisimme tänään runsaasti erilaisia kouluratsastukseen liittyviä tehtäviä. Lea teki orinsa kanssa täsmällisiä siirtymiä eri askellajien välillä. Rapu näytti olevan hyvin kuulolla, mutta kepeästä ja eleettömästä ratsastuksesta meno oli vielä kaukana. Vasta ensimmäisen lyhyen laukkapätkän jälkeen orin tahmeus alkoi viimein kaikota. Aloittelimme valmennuksen tekemällä ympyräkahdeksikkoa, jolla oli tarkoituksena asettaa ja taivuttaa Rapua eri suuntiin. Lealla oli hyvä ote ratsuunsa ja vähitellen ratsastuksesta alkoi tulla yhä eleettömämpää ja eleettömämpää. Otimme pientä vastalaukka tehtävää, jolla Rapu hieman innostui. Muutaman askeleen ajan ori näytti melkein kuin olisi lentoon lähdössä. Kun ratsastajan ja ratsun lihakset oli lämmitelty, oli aika siirtyä vaativampiin tehtäviin. Tekisimme etu- ja takaosan siirtoja kentän toisen pään molemmissa kulmissa, jonka jälkeen siirtyminen laukkaan ja puolipiruetit kentän toisen pään molemmissa kulmissa. Näytti siltä, ettei Rapu viihtynyt puolipirueteilla yhtä paljon kuin olisi viihtynyt kokopirueteilla. Puolipiruetti nimittäin paljasti sen virheet paljon näkyvämmin. Takaosan siirroissa orin etupää pääsi ehkä hieman turhan paljon liikkumaan, mutta se johtui ehkä enemmänkin siitä, että Lea antoi orille vapauden käyttää melko suuren tilan liikkeisiinsä. Niinpä pyrimme kaventamaan liikkumavaraa, ja siirrot sujuivat sen jälkeen huomattavasti paremmin. Loppuun aloitimme vielä tehtävän, jolla oli tarkoitus tehdä siirtymiä piaffen ja passagen välillä. Lea otti ratsunsa hieman pois urasta ja näytti selvät sävelet miten orin olisi tehtävä. Rapu lähti hyvin liikkeelle, mutta ensimmäisessä siirtymässä passageen sen energiavarastot tyhjenivät. Lea joutui patistelemaan ratsuaan liikkeelle, mutta se kannatti, sillä tehtävältä oikein pilkahteli hyviä pätkiä, joista Lea oli taatusti ylpeä!
09.09.2016 Lea M.:n kouluvalmennus
Tänään matkani kohdistui Englantiin, Chelmsfordin tallille, valmentamaan trakehnerori Rapua. Kaimani Lea istuskelikin jo hevosensa kyydissä tehden alkuverryttelyjä saapuessani paikalle. Orin liikkeet näyttivät olevan sulavia ja hienoon menoon oli varmasti osasyynä myös itse ratsastaja. Vaihdoimme nopeat keskustelut keskellä kenttää ja käskin sitten ratsukon jatkaa alkuverryttelyään. Tänään keskityttäisiin hieman lyhyemmässä valmennuksessa vain piaffen hiomiseen. Kun Rapu oli saatu sopivan notkeaksi, aloitimme pienellä herättelyllä ja valmistelulla – koottuja askellajeja. Ensin käyntiä ja sitten ravia sekä laukkaa. Ratsukolla ne näyttivät menevän kuin vettä vain. Siirryin vähän lähemmäksi uraa keskustasta ja käskin ratsukon näyttää minulle passagea (joka muuten meni myös kuin vettä vain). Seuraava operaatio oli siirtyä passagen kautta piaffeen mahdollisimman sujuvasti. Muistutin Leaa sopivasta kuolaintuntumasta ja tempon pitämisestä sopivana. Rapu lähti kentän päästä siististi passagea ja Lean käskystä vaihtoi keskellä piaffeen. Aluksi ori ei millään meinannut jaksaa pysyä siististi paikallaan, mutta pikku hiljaa Lean työnteon jälkeen orin piaffe alkoi näyttää oikealta piaffelta. "Uudestaan vielä kerran, nyt toisesta suunnasta", huudahdin kävellessäni kentän poikki toisen uran viereen. Ratsukko suhahti ohitseni ja ravasi vielä yhden kierroksen sillä Ravulla oli energiaa. Sen jälkeen he tulivat uudestaan keskelle ja passage vaihtui piaffeen erittäin nätisti. Taputin ratsukolle ja annoin heille luvan lopettaa. He saivat aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt, sillä minun oli jo kiirehdittävä seuraavaan paikkaan!
22.12.2016 Siperian kouluvalmennus
Tällä kertaa pääsin valmentamaan uutta tuttavuutta, Rapua, joka on kauniin värinen ori. Aloitimme verryttelyistä kuten aina, mutta nyt päätin antaa ratsastajalle vapaat kädet niiden suhteen. Hän tunsi ratsunsa paremmin kuin minä ja tiesi varmasti, millä tavalla sen kanssa kannattaisi verrytellä. Ori näytti aluksi hieman jähmeältä ja reagoi apuihin viiveellä, mutta aika pian se alkoi piristyä ja hakeutua yhteistyöhön ratsastajansa kanssa. Näin pääsin aloittamaan valmennuksen, joka käsittelisi tänään vaikeampia tehtäviä. Ensin teimme pari ravitehtävää, jonka jälkeen halusin ratsukon kokeilevan piaffea ja passagea. Pienen haparoinnin jälkeen onnistumisia alkoi tulla, joten jatkoimme seuraavaan tehtävään. Ratsastaja teki hetken aikaa yksinkertaisia juttuja laukassa, josta siirryimme treenaamaan lisättyä laukkaa. Hevonen oli tästä todella innoissaan ja väläytteli upeita lisättyjä pätkiä. Näiden jälkeen päästin kaksikon loppuverryttelemään, sillä valmennus oli ollut vaativa ja tämä pari oli upealla menollaan leponsa ansainnut.
19.10.2017 Penelopeian kouluvalmennus
Rapu osoittautui hieman erikoiseksi hevoseksi, sillä aluksi tuntui että se olisi kovinkin herkkä avuille orin protestoidessa kuolaintuntumaa vastaan, mutta mitä pidemmälle valmennuksessa etenimme sen enemmän ongelmaksi tuli saada avut hevoselle läpi. Tärkeää olikin löytää se kultainen keskitie, jossa hevosta ratsastettiin kevyesti, mutta tarkoituksenmukaisesti. Tehdessämme sulkutaivutuksia tuli selväksi, että epäselkeillä avuilla ori jäi vain tyhjän päälle, eikä siis lähtenyt automaattisesti tekemään mitään. Laukkaa työstimme suoralla uralla, vaihdellen sen erilaisten vaihteiden välillä. Kootuissa pätkissä Rapu tuli hyvin kuolaimelle ja kokosi itsensä hyvin, mutta lisäyksissä sillä tuntui toisinaan nousevan vauhti päähän, eikä palautuminen takaisin normaalitempoon tullut itsestään. Tässä tulikin olla tarkkana, jotta ori pysyi hanskassa. Kaikenkaikkiaan Rapu kuitenkin liikkui hyvin kuolaimella, kuunteli apuja kun niissä oli jotain kuunneltavaa, ja suoritti tehtävät lopulta erittäin mallikelpoisesti.
Lea istui trakehnerorinsa selässä alkuverryttelyjä tehden. Tekisimme tänään runsaasti erilaisia kouluratsastukseen liittyviä tehtäviä. Lea teki orinsa kanssa täsmällisiä siirtymiä eri askellajien välillä. Rapu näytti olevan hyvin kuulolla, mutta kepeästä ja eleettömästä ratsastuksesta meno oli vielä kaukana. Vasta ensimmäisen lyhyen laukkapätkän jälkeen orin tahmeus alkoi viimein kaikota. Aloittelimme valmennuksen tekemällä ympyräkahdeksikkoa, jolla oli tarkoituksena asettaa ja taivuttaa Rapua eri suuntiin. Lealla oli hyvä ote ratsuunsa ja vähitellen ratsastuksesta alkoi tulla yhä eleettömämpää ja eleettömämpää. Otimme pientä vastalaukka tehtävää, jolla Rapu hieman innostui. Muutaman askeleen ajan ori näytti melkein kuin olisi lentoon lähdössä. Kun ratsastajan ja ratsun lihakset oli lämmitelty, oli aika siirtyä vaativampiin tehtäviin. Tekisimme etu- ja takaosan siirtoja kentän toisen pään molemmissa kulmissa, jonka jälkeen siirtyminen laukkaan ja puolipiruetit kentän toisen pään molemmissa kulmissa. Näytti siltä, ettei Rapu viihtynyt puolipirueteilla yhtä paljon kuin olisi viihtynyt kokopirueteilla. Puolipiruetti nimittäin paljasti sen virheet paljon näkyvämmin. Takaosan siirroissa orin etupää pääsi ehkä hieman turhan paljon liikkumaan, mutta se johtui ehkä enemmänkin siitä, että Lea antoi orille vapauden käyttää melko suuren tilan liikkeisiinsä. Niinpä pyrimme kaventamaan liikkumavaraa, ja siirrot sujuivat sen jälkeen huomattavasti paremmin. Loppuun aloitimme vielä tehtävän, jolla oli tarkoitus tehdä siirtymiä piaffen ja passagen välillä. Lea otti ratsunsa hieman pois urasta ja näytti selvät sävelet miten orin olisi tehtävä. Rapu lähti hyvin liikkeelle, mutta ensimmäisessä siirtymässä passageen sen energiavarastot tyhjenivät. Lea joutui patistelemaan ratsuaan liikkeelle, mutta se kannatti, sillä tehtävältä oikein pilkahteli hyviä pätkiä, joista Lea oli taatusti ylpeä!
09.09.2016 Lea M.:n kouluvalmennus
Tänään matkani kohdistui Englantiin, Chelmsfordin tallille, valmentamaan trakehnerori Rapua. Kaimani Lea istuskelikin jo hevosensa kyydissä tehden alkuverryttelyjä saapuessani paikalle. Orin liikkeet näyttivät olevan sulavia ja hienoon menoon oli varmasti osasyynä myös itse ratsastaja. Vaihdoimme nopeat keskustelut keskellä kenttää ja käskin sitten ratsukon jatkaa alkuverryttelyään. Tänään keskityttäisiin hieman lyhyemmässä valmennuksessa vain piaffen hiomiseen. Kun Rapu oli saatu sopivan notkeaksi, aloitimme pienellä herättelyllä ja valmistelulla – koottuja askellajeja. Ensin käyntiä ja sitten ravia sekä laukkaa. Ratsukolla ne näyttivät menevän kuin vettä vain. Siirryin vähän lähemmäksi uraa keskustasta ja käskin ratsukon näyttää minulle passagea (joka muuten meni myös kuin vettä vain). Seuraava operaatio oli siirtyä passagen kautta piaffeen mahdollisimman sujuvasti. Muistutin Leaa sopivasta kuolaintuntumasta ja tempon pitämisestä sopivana. Rapu lähti kentän päästä siististi passagea ja Lean käskystä vaihtoi keskellä piaffeen. Aluksi ori ei millään meinannut jaksaa pysyä siististi paikallaan, mutta pikku hiljaa Lean työnteon jälkeen orin piaffe alkoi näyttää oikealta piaffelta. "Uudestaan vielä kerran, nyt toisesta suunnasta", huudahdin kävellessäni kentän poikki toisen uran viereen. Ratsukko suhahti ohitseni ja ravasi vielä yhden kierroksen sillä Ravulla oli energiaa. Sen jälkeen he tulivat uudestaan keskelle ja passage vaihtui piaffeen erittäin nätisti. Taputin ratsukolle ja annoin heille luvan lopettaa. He saivat aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt, sillä minun oli jo kiirehdittävä seuraavaan paikkaan!
22.12.2016 Siperian kouluvalmennus
Tällä kertaa pääsin valmentamaan uutta tuttavuutta, Rapua, joka on kauniin värinen ori. Aloitimme verryttelyistä kuten aina, mutta nyt päätin antaa ratsastajalle vapaat kädet niiden suhteen. Hän tunsi ratsunsa paremmin kuin minä ja tiesi varmasti, millä tavalla sen kanssa kannattaisi verrytellä. Ori näytti aluksi hieman jähmeältä ja reagoi apuihin viiveellä, mutta aika pian se alkoi piristyä ja hakeutua yhteistyöhön ratsastajansa kanssa. Näin pääsin aloittamaan valmennuksen, joka käsittelisi tänään vaikeampia tehtäviä. Ensin teimme pari ravitehtävää, jonka jälkeen halusin ratsukon kokeilevan piaffea ja passagea. Pienen haparoinnin jälkeen onnistumisia alkoi tulla, joten jatkoimme seuraavaan tehtävään. Ratsastaja teki hetken aikaa yksinkertaisia juttuja laukassa, josta siirryimme treenaamaan lisättyä laukkaa. Hevonen oli tästä todella innoissaan ja väläytteli upeita lisättyjä pätkiä. Näiden jälkeen päästin kaksikon loppuverryttelemään, sillä valmennus oli ollut vaativa ja tämä pari oli upealla menollaan leponsa ansainnut.
19.10.2017 Penelopeian kouluvalmennus
Rapu osoittautui hieman erikoiseksi hevoseksi, sillä aluksi tuntui että se olisi kovinkin herkkä avuille orin protestoidessa kuolaintuntumaa vastaan, mutta mitä pidemmälle valmennuksessa etenimme sen enemmän ongelmaksi tuli saada avut hevoselle läpi. Tärkeää olikin löytää se kultainen keskitie, jossa hevosta ratsastettiin kevyesti, mutta tarkoituksenmukaisesti. Tehdessämme sulkutaivutuksia tuli selväksi, että epäselkeillä avuilla ori jäi vain tyhjän päälle, eikä siis lähtenyt automaattisesti tekemään mitään. Laukkaa työstimme suoralla uralla, vaihdellen sen erilaisten vaihteiden välillä. Kootuissa pätkissä Rapu tuli hyvin kuolaimelle ja kokosi itsensä hyvin, mutta lisäyksissä sillä tuntui toisinaan nousevan vauhti päähän, eikä palautuminen takaisin normaalitempoon tullut itsestään. Tässä tulikin olla tarkkana, jotta ori pysyi hanskassa. Kaikenkaikkiaan Rapu kuitenkin liikkui hyvin kuolaimella, kuunteli apuja kun niissä oli jotain kuunneltavaa, ja suoritti tehtävät lopulta erittäin mallikelpoisesti.
